Passiivikivitalosta kustannustehokas ja ympäristöystävällinen koti, jonka arvo säilyy

Moni rakentaja keskittyy talon materiaaleja valitessaan ja kustannuksia kartoittaessaan liiankin vahvasti rakennusaikaisiin kustannuksiin. Rakentamisesta ja materiaaleista aiheutuva energiankulutus muodostaa kuitenkin talon elinkaaren kokonaiskulutuksesta vain noin 10–20 prosenttia. Talon asumisen aikainen kulutus muodostaa siis selvästi suurimman osan energian kokonaiskulutuksesta. Siksi jokaisen rakentajan on syytä huomioida rakentamiseen liittyviä valintoja tehdessään myös asumisen aikaiset kustannukset.

Kun otetaan huomioon rakennuksen koko elinkaaren energiankulutus, käyvät passiivikivitalon hyödyt ilmeisiksi. Passiivikivitalon rakentamisen kustannukset ovat vain joitain prosentteja suuremmat kuin tavallisen rakennuksen. Sen lämmitystarve on lähes olematon, mikä tarkoittaa merkittävää säästöä lämmityskustannuksissa. Passiivikivitaloon investointi maksaakin nopeasti itsensä takaisin lämmityskustannuksissa saavutettavien säästöjen vuoksi.

Passiivikivitalon asumiskustannukset ovat pienet ja jälleenmyyntiarvo hyvä

Passiivikivitalo säilyttää arvonsa pitkään: energiatehokas talo menee helposti kaupaksi ja parempaan hintaan. Energian hinta todennäköisesti nousee tulevaisuudessa, mutta passiivikivitalon omistajana olet turvassa nousevilta kustannuksilta.

Passiivikivitalon rakennusvaiheessa tai sen jälkeen ei synny ylimääräistä jätettä, joiden hävittäminen nostaisi rakentamisvaiheen kuluja. Harkkojen kuljetus onnistuu vaivattomasti ja kustannustehokkaasti.

Mille passiivikivitalon energiatehokkuus perustuu?

Yhdessä kumppanimme Jokarak Oy:n kanssa toteutamme passiivikivitalot siten, että kaikki käyttökustannuksiin ja kaikki energiatehokkuuteen vaikuttavat seikat huomioidaan.

Rakennus suunnitellaan yleensä siten, että suurin osa suurista ikkunoista sijoitetaan eteläseinälle, jolloin auringon lämpöenergia saadaan tehokkaasti hyödynnettyä. Ikkunoista tehdään erittäin lämmönpitävät. Mikäli rakennukseen halutaan autotalli tai erillinen varastotila, nämä toteutetaan kylmiksi rakennuksiksi rakennuksen pohjoispuolelle.

Rakennus suunnitellaan kompaktiksi ja virtaviivaiseksi, jolloin lämpöä haihtuu ulkoseinien kautta mahdollisimman vähän. Tyypillisesti tämä tarkoittaa sitä, että rakennuksesta tehdään vähintään kaksikerroksinen. Lattia, seinät ja katto toteutetaan lämmöneristävyydeltään ensiluokkaisiksi.

Rakennuksen sähköistys ja valaistus suunnitellaan siten, että virrankulutus on mahdollisimman vähäinen. Ilmanvaihto toteutetaan niin, että lämmön talteenotto toimii mahdollisimman tehokkaasti. Rakennuksen tuloilma esilämmitetään. Käyttöveden lämmitykseen etsitään energiatehokas ratkaisu, esimeriksi aurinkokeräin tai lämpöpumppu.

Koska kaikissa passiivikivitalon rakennusratkaisuissa pyritään mahdollisimman suureen energiatehokkuuteen, ei perinteistä lämmitysjärjestelmää tarvita välttämättä lainkaan, etenkään eteläisessä Suomessa. Lämmitysjärjestelmän tarvetta on kuitenkin syytä pohtia aina tapauskohtaisesti. Tarjoamme luonnollisesti asiantuntemuksemme tämän asian arviointiin.

Passiivikivitalon ilmanlaatu on hyvä

Mahdollisimman suuren energiatehokkuuden takaamiseksi passiivikivitalot toteutetaan vedottomiksi, ja niiden ilmanvaihdosta suunnitellaan helposti hallittava ja tehokas. Hyvin suunniteltu ja toteutettu ilmanvaihto takaa sen, että talon ilma pysyy raikkaana ja terveellisenä ja että myös ne, jotka reagoivat herkästi heikkoon ilmanlaatuun, kokevat sisäilman helpoksi hengittää. Kosteus ei jää sisätiloihin, vaan poistuu talosta tehokkaasti toimivan ilmanvaihdon ansiosta. Passiivikivitalo onkin turvallinen ja pitkäikäinen rakennus, joissa kosteus- ja sisäilmaongelmien riski on erittäin pieni.