Lämmitysratkaisut passiiviharkkotaloonTM

Ennen lämmitysjärjestelmän valintaa kannattaa vielä kerran miettiä voidaanko rakennuksen lämmitysenergiantarvetta pienentää paremmalla eristystasolla.

Uuden talon rakentajalla on useita vaihtoehtoja lämmitysjärjestelmäksi

Lämmitysjärjestelmän valinnassa kannattaa kiinnittää huomiota hankinta- ja käyttökustannusten lisäksi ympäristöystävällisyyteen, käytön vaivattomuuteen sekä energiakustannuksiin nyt ja tulevaisuudessa. Täydentävät lämmitysjärjestelmät toimivat varalämmönlähteenä ja pienentävät ostoenergian tarvetta.

Huonetilojen lämmitys

Lämmitysjärjestelmä kannattaa suunnitella siten, että asuintilojen, puolilämpimien tilojen ja pesutilojen lämmitystä voidaan ohjata erikseen. Tämä mahdollistaa eri tilojen lämmittämisen  tarpeen mukaan. Esimerkiksi pesutilojen lattialämmitystä voidaan pitää silloin päällä kesälläkin vaikka talon muu lämmitys on pois päältä.

Tuloilman lämmitys

Koneellisessa tulo- ja poistoilmanvaihdossa raitis ilma puhalletaan huoneisiin tuloilmakanavien ja - venttiilien kautta. Kylmä ulkoilma lämmitetään lämmöntalteenottolaitteessa (LTO) talosta poistettavasta ilmasta saatavalla lämpöenergialla. Mikäli LTO-laitteella ei saada tuloilmaa riittävän lämpimäksi (noin +15°C), tuloilmaa lämmitetään ilmanvaihtokoneen jälkilämmityspatterilla.

Jälkilämmityspatterissa on joko sähkövastus tai vesikierukka. Taloissa, joissa on vesikiertoinen lämmönjakojärjestelmä, jälkilämmityspatteri kannattaa toteuttaa omana vesikiertoisena piirinään, jolloin tuloilman lämmityksessä voidaan hyödyntää samaa lämmitysenergiaa kuin varsinaisessa lämmitysjärjestelmässäkin.

Lämmin käyttövesi

Lämpimän käyttöveden lämmitykseen kuluu tyypillisesti noin 10-25 % koko lämmitysenergiasta. Keskimäärin lämmintä käyttövettä kulutetaan 35-50 litraa/asukas/vrk. Asukkaiden käyttötottumuksilla on kuitenkin erittäin suuri vaikutus lämpimän käyttöveden energiankulutukseen.